Avainsana: säästäminen

  • Matka kohti taloudellista mielenrauhaa

    Minulla on unelma taloudellisesta mielenrauhasta – siitä ettei raha ohjaa jokaista päätöstä, vaan tukee niitä. En havittele luksusta, vaan tavoittelen arkea jossa jokaista kolikkoa ei tarvitse laskea. Jokainen säästetty euro on askel kohti sitä vapautta ja huolettomampaa elämää.

    Budjetoinnin opettelua

    Olen elokuusta saakka koittanut budjetoida rahani ja olen seurannut mihin se raha kuluu. Budjetit on epäonnistuneet, koska en ole muistanut huomioida ihan kaikkea. Nyt kuitenkin alkaa hahmottumaan mihin ne rahat oikeasti kuluu. Sen vuoksi onkin ollut äärettömän tärkeää kirjata joka ikinen ostos, suoratoistoveloitus, laskut ja yllättävät menot. Asiantuntijat sanovat sen opettelun kestävän 3-4kk ja oikeassa ovat. Siihen mennessä on selvillä ne kulut mitkä ei ihan joka kuukautisia ole.

    En käytä mitään hienoja budjettisovelluksia vaan seurantaan toimii parhaiten kynä ja vihko. Ainoa haaste on ollut muistaa merkitä joka ikinen ostos/rahanmeno sinne. Budjetoinnissa olen pitänyt huolen, että jokainen euro saa tehtävän. Haasteena on olleet myös yllättävät menot ja palkan suuruus. Palkka vaihtelee paljon lisien vuoksi. Nettopalkka kuitenkin pyörii 2500-2900 euron välillä. Useimmin kuitenkin taitaa olla tuo 2500 euroa lähempänä. Saan palkan kerran kuukaudessa jolloin myös lisät tulee.

    Suurimmat menot ovat olleet luonnollisesti velat joiden osamaksut ovat yhdessä syöneet palkastani suuren summan. Nyt siihen toki tulee jatkossa helpotusta yhdistelmälainan vuoksi. Seuraavaksi suurin kulu on kauppaan menevä summa. Hoidan perheen ruoka-, vaate -ja päivittäistavara ostokset melkeinpä kokonaan yksin ja mies muut asumisen kulut. Tämä sen vuoksi, että mies ei ole niitä ostelemassa reissutöidensä vuoksi. Kulut on normaalisti olleet yli 1000e/kk, mutta budjetoinnin aloitettua olen saanut nipistettyä kulut 850e/kk.

    Budjetoinnissa käytän kategorioita:

    • Välttämättömät kulut (kaikki laskut, puhelin yms.)
    • Kauppa (pesuaineet kuuluu tähän ruoan lisäksi)
    • Autoilu (bensa, vero,vakuutukset ja huolto)
    • Harrastukset
    • Kauneus (hiukset, meikit yms)
    • Vaatteet
    • Viihde
    • Muut
    • Säästö

    Alkuun kategorioita oli enemmän, muta huomasin ettei se ihan toiminut. Nyt vähennettynä tuo on selkeämpi ja toimii paremmin omalla kohdalla. Minulla on useampi tili mihin jaan rahat. Jos pitäisin kaikki samalla tilillä, niin en välttämättä onnistuisi seuraamaan kulutustani niin hyvin.

    Vaikka ensimäiset budjetoinnit epäonnistui ja jouduin turvautumaan luottokorttiin, niin en luovuta. Nyt en koske luottokortteihin vaikka mikä olisi. Loppuvuosi tulee olemaan haasteellinen pikkujoulun, joulun ja harrastukseen liittyvien kulujen vuoksi. Lisäksi jouduin nostamaan veroprosenttiani loppuvuodelle. Auton vakuutusmaksu tulee juuri joulukuulle, verot on onneksi nyt maksettu tälle vuodelle.

    Säästäminen ja sijoittaminen

    Vaikka olen velkaantunut tässä kovaa vauhtia, niin olen kuitenkin tehnyt sijoituksia osakkeisiin vuoden aikana. Monen suomalaisen tavoin hurahdin osinkoa maksaviin osakkeisiin. Osingot menevät vielä takaisin osakkeisiin kasvamaan tulevaisuutta varten. Tavoitteena on saada 15-20 vuoden päästä sen verran että passiiviset tulot olisi n300-500e/kk. Toki minulla on myös pari kasvuyhtiötä salkussa, jotka eivät maksa osinkoa. Sijoittaminen ansaitsee varmasti ihan oman kirjoituksensa, joten pidän tämän nyt pintapuolisena.

    Osakkeiden lisäksi minulla on ETF Nordnetissä johon on mennyt keväästä lähtien 50e/kk. Tämä onkin kivasti plussalla vaikka itse sijoitettu raha on ollut pieni.

    S-Bonukset menevät matalariskiseen rahastoon. Rahastoon menee myös 0,50e joka kerta, kun käytän s-ryhmän korttia. Tähän tiliin olen joutunut koskemaan, joten siellä ei ole säästössä juuri mitään.

    Puskuri

    Puskurirahoja aloin keräämään Bank Norveigianin säästötilille. Säästötilin korko on 1,5% vuodessa, joten rahat pääsevät sielläkin kasvamaan vähäsen. Rahojen tulo kestää 0-1päivää. Tällä hetkellä siellä on reilu 500e ja tavoite olisi saada sinne ainakin yhden kuukauden tili, jos ei jopa enemmänkin. Tämä olisi nyt ensisijainen tili mihin pitäisi säästää. Tämä estäisi sen luottokortin käytön, jos vaikka auto hajoaa.

    Huomasin ettei tuo S-pankin rahasto ole hyvä puskurille. Puskurini oli ennen siellä. Rahojen tulo kestää useamman päivän. Makselet ylimääräisiä kuluja ja hyvällä säkällä vielä verot päälle (riippuu tietenkin miten paljon nostat).

    Eli jos mietit mihin puskurirahastoa alkaisit säästämään, niin valikoi tili, josta saa suht nopeasti rahat ulos. Välttämättä ei kannata edes ottaa tiliä omasta pankista, koska sieltä taas on liian helppo ottaa rahat ulos ja tuhlata. Nykyään noita säästötilejä saa vaikka mihin. Ainakin Lea bankilta, Bank Norweigianilta ja Svealta saa säästötilejä. Nordnettiinkin saa avattua normaalin säästötilin vaikka et innostuisikaan sijoittamisesta. Tutki ja vertaile.

    Itse en vertaillut, koska tuo säästötili oli jo olemassa. Avasin sen useita vuosia sitten, mutta en koskaan aloittanutkaan sinne säästämistä. Nyt sekin käyttämätön tili pääsee tositoimiin.

    Kohti unelmia

    Eli matka kohti vaurastumista on alkanut. Tuskainen alkutaval on ollut, mutta toivottavasti se helpottaa jossain vaiheessa. Törmäsin videoon jossa sanottiin ”jos et osaa käsitellä kymppiä, niin et pysty käsittelemään isompaakaan summaa.” Tämä pitää niin paikkansa ja pisti miettimään omaa rahankäyttöä. Eli tämän tuskaisen alkutaipaleen on tarkoitus olla opettajani, jotta osaan jatkossa käsitellä suurempia summia. Ennen se kymppi ei pysynyt käsissäni. Nyt osaan vähän jo budjetoida ja säästää siitä osan.

  • Miltä tuntuu havahtua keski-iässä siihen, että raha-asiat eivät ole kunnossa?

    kuvaaja: cottonbro studio

    En olisi koskaan uskonut, että kirjoitan tästä julkisesti. Taustalla on yli 20 vuotta ulosottoa, paljon rahamokia, impulsiivista ostelua ja sitä kuuluisaa kädestä suuhun elämistä. Haluan siis jakaa tarinani, koska tiedän etten ole ainoa.

    Menneisyys – ulosotto

    Siis se kuuluisan laman lapsi tässä moi. Lapsuudessa ei juurikaan ylimääräistä ollut, joten aika pihiä elämää joutui elämään. Olin jo pienenä sellainen, kun kolikon sain, niin sen tuhlasin. Sain mielihyvää pikkutavaroista ja materiasta.

    18 -vuotiaana elämä sitten aukeni. Opintolainaa, puhelinliittymää, osamaksuja ja vaatetilejä. Pystyin suoriutumaan noista osamaksuista aika hyvin ja olin olevinaan aikuinen. Sitten tein sinisilmäisenä suuren mokan. Avasin toiselle ihmiselle puhelinliittymän omiin nimiini, koska tällä toisella ihmisellä oli mennyt luottotiedot. Hän oli parikymmentä vuotta minua vanhempi, joten kuvittelin hänen hoitavan asiat.

    Hän ei hoitanut asioita. Hän teki minun nimissä monen tuhannen markan puhelinlaskut ja jätti maksamatta. En kyennyt maksamaan niitä ja ulosotto kutsui. Pitkään koitin maksaa muita velkoja ettei nekin menisi, mutta turhaa se oli. Kaikki sinne sitten päätyi, koska luovutin. Tuntui ettei millään ollut enää väliä. Ahdisti ne kaikki laskut, etten edes uskaltanut avata kirjeitä. Ajan saatossa sinne kertyi lisää sairaalamaksuja, hoitomaksuja, koulukuva -laskuja yms. Tätä kesti sen parisenkymmentä vuotta, kunnes otin asiat haltuun. Kerron myöhemmin lisää matkasta ulosoton kanssa. Se on sen verran pitkä ja kivinen tie, että ansaitsee ihan oman tekstinsä.

    Uusi alku -Liikaa luottoa

    Niin se uusi alku alkoi ulosoton jälkeen. Olin jo etukäteen päättänyt, että uusi auto on ihan ensimäinen ostos. Vanha auto oli tullut tiensä päähän ja tuleva remontti olisi maksanut siihen pari tuhatta. Rahallisesti minulla on varaa maksaa se erissä. Hain autorahoitusta, mutta sitäpä ei irronnutkaan. Positiivisessa luottorekisterissä nimittäin näkyi opintolaina mitä makselen Kelalle.

    Päädyin ottamaan korkeakorkoisen kulutusluoton autolle ja siinä samassa tietenkin luottokortin. ”Kyllä minä varmasti osaan käyttää luottokorttia, en käytä sitä mihinkään turhaan.” Pian perässä seurasi toisesta paikasta toinen kortti ”hätävaraksi”, koska jostain olin kuullut, että niitä olisi hyvä olla kaksi. Ihanan kamala Klarnakin tuli tutuksi pian ja siihen vielä päälle lapsen autokoulu (osarilla tietenkin).

    Jotenkin se elämä vaan sai sitten taas tuhlaamaan rahaa. Sitä oli kiva kesän jälkeen huomata, että olen saanut vuodessa aikaiseksi yli 42 000 velat. Niiden maksu nyt on ensisijalla. Ja voin näistäkin tehdä omat juttut sitten myöhemmin.

    Veloista huolimatta olen myös onnistunut ostamaan osakkeita. Aika koomista. Samaan aikaan säästän ja velkaannun. Saisin helposti maksettua vuoden aikana kerrytetyillä osakkeilla velkaa rutkasti pois, mutta sitä en tee. En kajoa niihin. Tällä hetkellä ne tuottaa edes muutaman satasen minulle passiivista tuloa osingoilla. Säästän joka kuukausi myös rahastoon 50e. Jos ihan äärimäinen hätä tulee, niin siihen rahastoon voin kajota. Koitan selvitä palkalla noiden velkojen kanssa.

    Säästämistä, pihistelyä, lisätyötä

    Tosiaan tuossa kesän jälkeen havahduin noiden velkojen suuruuteen ja päätin ottaa itseä niskasta kiinni. Olen nyt yli kuukauden yrittänyt budjetoida rahani. En ole mitenkään järjestelmällinen ihminen, joten sellainen on opeteltava. Viime kuussa meni budjetti mönkään, mutta ei pahasti. Tässä kuussa tuli paljon yllättäviä menoja , joten vähän joutuu menemään luotolle. Ensikuun tavoite on oikeasti pysyä budjetissa.

    Toistaiseksi edelleen pystyn maksamaan kaikki lyhennykset, mutta yllättävät menot kaataa saman tien muuhun elämiseen luodun budjetin. Hätävara puskuri on jo tuhlattu kesällä ja uutta en kerennyt vielä säästämään. Niihin osakkeisiin en tosiaan halua vielä koskea ihan verotuksenkaan takia ja osa osakkeista on muutenkin miinuksella.

    Olen myynyt ylimääräistä tavaraa ja saanut lyhennettyä lisää velkoja niillä. Ruokakulut olen saanut pienennettyä muutamalla satasella ja siinä ajattelin pysyä. Tupakointi pitäisi lopettaa, mutta vain ”true tervakeuhko” ymmärtää ettei se ihan niin helposti käy.

    Tulevaisuus toivoa täynnä

    Olen optimisti. Tiedän, että selviän. Selvisin ulosotosta ja vaikeista ajoista. Tiedän mihin kykenen. Haasteita tuo vaan minun pieni impulsiivisuus. Tein tämän bloginkin hetken mielijohteesta ja totta kai siihenkin kului rahaa. Ehkäpä joskus jokunen ihminen eksyy blogiini ja saa edes jotain inspiraatiota raha-asioiden hoitoon. Minulla on nyt flow päällä. Toivon myös tietenkin saavani myös lukijoiden vinkkejä, suorastaan tarvitsen niitä. Minä keski-ikäinen nainen joudun opettelemaan taidon mitä en lapsena oppinut.

    Blogihan on itsessään ruma ja en osaa käyttää sivuja. Tässä joutuu nyt vähän opiskelemaan sitäkin. Pahottelut siis kömpelöstä blogista, lupaan parantaa ulkoasua ajan saatossa.